3D-Malli: Mikko Leppäaho
RAJAPINTA 2020
Näyttely on toteutettu virtuaalisessa galleriassa ja pitää sisällään perinteisesti, että digitaalisesti tuotettuja teoksia. Näyttelyn tarkoitus on tutkia ympäristön vaikutusta taiteen tarkasteluun sekä pohtia nykytaiteen ja digitaalisesti tuotetun sisällön yhteyttä. Rajapinnat kaupallisen konseptitaiteen sekä taidemaalauksen välillä ovat myös inspiroineet näyttelyn tekemisessä.
Ihminen kuluttaa tänä päivänä maalaustaidetta ruudun kautta, joka herättää uudenlaisia kysymyksiä tiloista joissa taidetta on totuttu esittämään. Jos katsoja näkee valokuvan maalauksesta, joka on ripustettu seinälle, herää ajatus siitä, että teos on jonkinlaisessa tilassa. Muuttuuko teokseen suhtautuminen jos tila onkin virtuaalinen eikä esimerkiksi fyysinen rakennus? Tuoko oikeanlainen tila teokselle lisäarvoa?
Minua kiehtoo ajatus siitä, että katsoja voi kuluttaa taidetta ruudun välityksellä, sekä samalla ”vierailla” gallerioissa ja museoissa joissa ei ole koskaan fyysisesti edes ollut. Ovatko nämä paikat edes totta, jos niitä ei ole omin silmin todistanut? Taidokkaasti tehtyyn taiteeseen törmää myös päivittäin mainosten kuvituksissa, peleissä sekä elokuvissa, mutta ilman oikeaa kontekstia niihin on vaikea suhtautua taiteena. Olen törmännyt ajatukseen, että mikä tahansa esine muuttuu taiteeksi jos se viedään valkoiseen galleriaan. Entä jos galleria onkin virtuaalinen?
TEOSKUVAT
